Näin kun tunnollisena työmiehenä päädyin sairastamaan vappuna niin mitäpä sitä muutakaan nuhakuumehoureissa tekisi kuin ottaisi ikean keittiösuunnitteluohjelman läppärille sohvannurkkaan auki.
Kallista lystiä se on tuolta lihapullakaupastakin. Ihan “oikeita” keittiöfirmoja en ole viitsinyt edes kysyä, hiha-arvaus on että pari-kolme kertaa ruotsalaisen aaltopahvin verran.
Koneita ei tarvi onneksi samaan palaan vaihtaa, mutta tiskipöytä, hana, kaapistot ja pöytätasot menee uusiksi kun 90-luvun rungot alkaa lahota käsiin. Nettisivun laskuri pysähtyi pyöreästi neljään tonniin ja tuohon saa laskea ainakin tonnin touhuvaraa päälle kun samalla pitää tietysti vähän jumpata vesi- ja viemäripisteitä sivuun, vähän tehdä sähköhommia, uusia osa seinästä kun vanha välitilan laatoitus ei osu uuden kaapiston kanssa kohdalleen ja muuta pientä.
Elämä on. Eikä tämä toki pelkästään omakotiasujan riemu ole, sama kai se tulee vastaan missä vain omistuskämpässä. Ja toisaalta lankomies oli kysellyt kattoremontin hintaa, siellä on viivan alla 3kymppiä.
Mutta ei tämän kummempaa tähän iltaan, mukavaa vapun jatkoa sopuleille ja muille eläjille.
Tein toissatalvena asiakkaalle keittiön uusiksi ja urakkaa laskiessa oletin, että kalusteet tulee valmiiksi kasattuna. Ei tullut. Aivan mieletön duuni kasata ne IKEA tyyliin alusta asti siellä täynnä laatikoita olevan kerrostalokämpän lattialla. En nostanut hintaa tai venyttänyt aika-arviota, kun oli oma moka, mutta tiedämpä kysyä jatkossa ja jos tulee osina, niin varaan viikon lisää aikaa. On kyllä niin paskaa hommaa noiden kasaaminen, että melkein olen valmis maksamaan kun joku tekisi sen puolestani. Epoc keittiö taisi olla. En tiedä paljonko olisi maksanut kasattuna, mutta erotus on taatusti vähemmän mitä siitä itse olisin laskuttanut jos tuntitöinä olisin tehnyt. Väärä paikka säästää.
Omakin keittiö olisi päivitystä vailla, mutta ei oikein innosta, kun ei siitä saa palkkaa.
Omat työtunnit on onneksi ilmaisia niin hartiapankista vedetään perinteiseen malliin kaikki ja vähän päälle. Muille tehdessä pitää kyllä olla äitimuori tai joku muu läheinen sukulainen tai muuten hyvä ystävä kyseessä että edes harkitsen talkoohommiin lähtöä keittiön kasauksen merkeissä.
Valmiiksi tehtynä pitäisi varmaan olla keskikokoinen lottovoitto taskussa, vanhassa mökissä kun ei mikään ole suorassa niin aivan varmasti pääsee jos jonkinlaista korokepalaa ja sovitetta tekemään. Saa nähdä mitä muuta hauskaa löytyy, ihme on jos 30+ vuotias lastulevylattia ei ole yhtään mistään pullistellut.
Vinot pinnat ei yleensä aiheuta suuremmin ongelmia, kun kalusterungoissa on säädettävät jalat. Sokkeleita sun muita peitelevyjä tehdessä vasta sitten joutuu välillä leikkaamaan niitä kiilan muotoon, kun kapenee toiseen suuntaan. Oikeastaan tärkein asia jonka suosittelisin tarkastamaan on seinän suoruus jos siihen tulee pidempää pätkää työtasoa. Muuten käy helposti niin, että kun työntää kolme metrisen viivasuoran työtason seinää vasten, niin jää joko iso rako keskelle tai molempiin päätyihin ja niitä on vähän ikävä jälkikäteen koittaa siististi kitata umpeen. Tämä sitten vaan pahenee entisestään jos on L-muotoinen työtaso, mutta seinät ei ole suorat ja nurkka ei ole 90 astetta. Tämä kannattaa pitkän passin, laserin tai linjalangan avulla tarkistaa ja jos tarvetta, niin tasoittaa sitä seinää vähän edes siitä työtason korkeudelta.
Luettelit aikalailla täydellisen bingorivin. L:n mallinen kokonaisuus, nurkka ei varmasti ole 90 astetta, seinä ei ole suora kun kyprokit pullistelee kumminkin jostain eikä myöskään pystysuora. Siitä ei ole pelkoa että tuolla matkalla olisi pelkästään yksi iso patti, vaan useampia ja vaihtelevan kokoisia. Rossipohjalattia on lisäksi painunut hirsiseinän mukana seinän vierestä alemmaksi, tosin kuten sanoit se ei ole niin iso ongelma.
Vielä ei ole tullut purettua mitään, mutta nykyiset kalustot istuvat ihan kohtuudella seinässä joten ehkä uusienkin kanssa jotenkin kumminkin pärjätään.